Sukupuolineutraalit nimikkeet kehittävät Helsingin kaupungin työnantajakuvaa

Helsingin kaupungin tavoitteena on luopua sukupuolittuneista tehtävänimikkeistä systemaattisesti vuoden 2023 loppuun mennessä. Kaupungilla on noin 39 000 työntekijää ja 1300 eri tehtävänimikettä, joten muutos vaatii laajaa keskustelua. Tehtävänimikkeiden muuttaminen sukupuolineutraaleiksi on kuitenkin kaikkien etu, niin henkilöstön, tulevien työntekijöiden, asiakkaiden kuin työnantajankin.

Jo viisitoista vuotta sitten Suomen suurimmat työmarkkinajärjestöt sekä Suomen kielen lautakunta antoivat suosituksen, että sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä tulee edistää työmarkkinoilla. Vuonna 2007 annettu suositus oli merkittävä tienviitta oikeaan suuntaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kentällä, mutta muutokset kielessä ja yhteiskunnassa tapahtuvat verrattain hitaasti. Toimintamallien valtavirtaistuminen vaatii suunnannäyttäjiä, joita Suomessa ovat olleet esimerkiksi Aamulehti ja Duunitori. Helsingin kaupunki on osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päättänyt muuttaa kaikki sukupuolittuneet ammattinimikkeet neutraaleiksi.

– Helsingin kaupungilla on ollut jo muutaman vuoden käytössä esihenkilö-, viranhaltija- ja pelastajanimikkeet mies-päätteisten nimikkeiden sijasta. Kaupunki haluaa tehtävänimikkeiden muuttamisella viestittää, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat meille tärkeitä arvoja, joita haluamme systemaattisesti edistää, kertoo kaupunginkanslian henkilöstöpuolella asiantuntijana työskentelevä Kirsti Puronen

Sukupuolineutraaliuteen liittyvät myytit murtuvat

Sukupuolittuneet nimikkeet luovat mielikuvia siitä, kenelle millainenkin työ sopii, ja vaikuttavat tutkitusti siihen, minkälaisiin työtehtäviin eri sukupuolten edustajat hakeutuvat. Neutraaliuden lisääminen edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa, mutta hyödyttää myös työnantajaa. Osaavan työvoiman saannin ollessa etenkin tietyillä aloilla suuri haaste, voi edelläkävijyys sukupuolen moninaisuuden huomioinnissa olla todellinen rekrytointivaltti.

Joskus kuulee keskusteltava, että kielen historiallinen arvo menetetään, jos kieltä muokataan liikaa. Tämä on kuitenkin väärinkäsitys, sillä kieli muuttuu ja elää jatkuvasti, mutta historia on aina olemassa. Yhteiskunta muuttuu ja käyttämämme kieli ilmentää muutosta.

-Yleinen harhaluulo on, että sukupuolineutraalius merkitsisi sitä, ettei sukupuolta saa olla enää olemassa. Asia on juuri päinvastoin: sukupuolineutraaliudella haluamme viestiä, että jokainen saa olla juuri sitä sukupuolta, jonka kokee omakseen, emmekä esimerkiksi tehtävänimikkeiden myötä rajoita mielikuvaa, kenelle kyseinen työ sopii. Tasa-arvoiset nimikkeet sopivat maailmaan, jossa sukupuolen moninaisuus huomioidaan laajasti, Puronen kuvailee.

Miessukupuoleen liittyvät sanat dominoivat ammattinimikkeitä ja työelämän kieltä. Tilastokeskuksen vuoden 2010 ammattihakemistossa oli yhä yli 600 maskuliinista ammattinimikettä, ja määrä on jopa lisääntymään päin. Omalta osaltaan tähän vaikuttaa myös lainsäädäntö, joka ei tue sukupuolen moninaisuuttaa: lakisääteisiä tehtävänimikkeitä ovat muun muassa luottamusmies, asiamies ja lakimies. Lisäksi tutkimuksissa on huomattu, että naisetuliitettä käytetään yleisesti sukupuolineutraalien nimien yhteydessä, kuten poliitikko tai urheilija – miesetuliitettä harvemmin.

Lisäksi sukupuolittuneisiin ammattinimikkeisiin liittyy toinen ongelma: naissukupuolta edustavat henkilöt voivat tyypillisesti käyttää miespäätteisiä ammattinimikkeitä, mutta tätä ei juuri tapahdu toisinpäin. Naispäätteiset ammattinimikkeet päättyvät tyypillisesti sanaan ”emäntä”, ja harvoin näissä tehtävissä näkee miessukupuolisia henkilöitä. Tämä heijastaa yhteiskuntamme rakenteita: feminiiniset tittelit liittyvä usein huolehtimisen ja hoivan työtehtäviin.

-Kaikilla tulisi olla samat edellytykset päästä ammattiin kuin ammattiin, sukupuolesta riippumatta. Kieli luo mielikuvia lapsesta asti, mistä syystä sukupuolineutraalien nimikkeiden huomioiminen niin puhekielessä kuin kirjoitetussakin kielessä vaatii tietoisen muutokset, Puronen summaa. -Inklusiivisuutta pyritään kaupungilla lisäämään myös anonyymilla rekrytoinnilla sekä positiivisen erityiskohtelun keinoin. Haluamme olla kaikille turvallinen, houkutteleva ja mieluinen työpaikka.

Lähteet:

• Artikkeli perustuu Kirsti Purosen opiskelijaliitto Pro:lle antamaan haastatteluun toukokuussa 2022. Kuuntele haastattelusta tehty podcast-jakso täältä.
• THL: Sukupuolella väliä kielessä
• Duunitori: Sukupuolineutraalis ammattinimikkeet