Opiskelijat tunnistivat vaikuttavuutta lisääviä tekijöitä yhteistyöprojektissa Palvelukeskus Helsingin kanssa

Jyväskylän yliopiston opiskelijat sukelsivat vastuullisten ja vaikuttavien hankintojen maailmaan - tuloksena ansiokas projektiraportti!

Kuvakaappaus virtuaalipalaverista, jossa neljä opiskelijaa
Projektitiimiläiset Maija, Susanna, Jenna ja Pilvi Jyväskylän yliopiston Corporate Environmental Management –maisteriohjelmasta.

Palvelukeskus Helsingin työ vastuullisten ja vaikuttavien hankintojen parissa sai uutta pontta alleen tänä keväänä, kun Jyväskylän yliopiston Corporate Environmental Management –ohjelman maisteriopiskelijat Jenna, Maija, Pilvi ja Susanna toteuttivat Palvelukeskukselle selvitystyön julkisten hankintojen vaikuttavuudesta. Projektitiimiläiset tapasivat kevään aikana säännöllisesti hankinnat ja kilpailuttaminen –tiimiä sekä vastuullisuusasiantuntijoita. Opiskelijat saivat helmikuisessa aloituspalaverissa tehtäväkseen tarkastella hankintojen vaikuttavuutta julkisissa hankinnoissa, keskittyen erityisesti ruokapalveluissa käytettyjen jauhelihan ja härkäpaputuotteiden vaikuttavuuteen. Opiskelijat pääsivät tarkastelemaan mm. sitä, millaisia positiivisia vaikutuksia julkisilla hankinnoilla voisi olla mm. luonnon monimuotoisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen.  

Vaikuttavuuden mallintamista IOOI-menetelmällä 

Ihan ensimmäiseksi yhteistyöprojektissa lähdettiin liikkeelle perusasioista. Vastuullisista hankinnoista puhutaan paljon, mutta mitä ovat Helsingin kaupungin hankintastrategiassakin mainitut vaikuttavat hankinnat? Opiskelijat pääsivät pohtimaan mitä vaikuttavuus (englanniksi impact) tarkoittaa eläin- ja kasviproteiinien hankintojen yhteydessä. Millainen on hankintojen vaikutusketju? Apunaan opiskelijat käyttivät Sitrankin hyödyntämää IOOI-menetelmää eli panos-tuotos-vaikutus-vaikuttavuus –menetelmää.  
 
Projektityön edetessä opiskelijat huomasivat, että IOOI-menetelmä antoi hyvän alkusysäyksen työhön ja vaikuttavuus-termin tarkasteluun, mutta oli liian yksinkertaistettu metodi syvällisempään pohdintaan. Myös härkäpapuproteiineista kertova tutkimuskirjallisuuden rajoittunut määrä vaikeutti työtä. Lisäksi päästäkseen pureutumaan hankintojen vaikuttavuuteen, piti opiskelijoiden ensin kasvattaa ymmärrystään siitä, miten julkisia hankintoja tehdään ja mitä reunaehtoja niillä on. Kevään edetessä opiskelijat lähettivätkin sähköpostilla Palvelukeskukselle tarkentavia kysymyksiä hankintaprosesseihin liittyen.  

– Oli ilahduttavaa huomata, miten aktiivisesti opiskelijat esittivät kysymyksiä paitsi tehtävänantoon myös aihepiiriin liittyen. Mielestämme tämä osoittaa sitoutuneisuutta ja aitoa halua ymmärtää julkisten hankintojen ja vastuullisuuden yhteenliittymistä, hankinnat- ja kilpailuttaminen –tiimin hankinta-asiantuntija Saara Leander kehuu. 

Jauhelihan korvaaminen härkäpaputuotteilla – vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan 

 Opiskelijoiden projektityössä tarkasteltiin jauhelihan osittaista korvaamista härkäpapuvalmisteilla. Opiskelijat mallinsivat muutoksen vaikuttavuutta ja vaikutuksia ympäristöön, ihmiseen, talouteen sekä eläinten hyvinvointiin. Työssä päädyttiin siihen, että vaihtamalla edes osan, esimerkiksi 25-50% jauhelihasta härkäpapuvalmisteella voitaisiin saavuttaa lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmiseen ja yhteiskuntaan. Lihan vähentämisellä olisi vaikutuksia myös ruokapalvelujen ulkopuolella, koska joukkoruokailussa omaksutut uudet ruoat ja tottumukset voivat johtaa ruokailutottumuksien muutokseen myös kotona. Tutkimuskirjallisuuden mukaan erityisen suuri vaikutus ja vaikuttavuus ruokapalvelujen vähentyneellä lihan käytöllä olisi lapsiin, koska monet ruoka- ja terveystottumukset omaksutaan jo lapsuudessa.  

Jauhelihan korvaamisen härkäpaputuotteilla todettiin olevan sekä positiivisia että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Palvelukeskukselle härkäpavun osuuden kasvattaminen hankinnoissa voisi lyhyellä aikavälillä tarkoittaa kulujen nousua, koska härkäpapuvalmisteiden kilohinta on tällä hetkellä korkeampi kuin jauhelihan. Tosin opiskelijat arvioivat työssään, että pidemmällä aikavälillä härkäpapuvalmisteiden hinnat voisivat laskea suhteessa lihaan, mikä vähentäisi hankintakustannuksia.  
 
Vaikutukset viljelijöihin ovat myös kaksijakoiset. Mahdollinen härkäpavun lisääntynyt kysyntä voisi lisätä härkäpapuviljelijöiden ansioita, kun markkinoilla olisi enemmän kysyntää härkäpavun rehukäytön sijaan ravintokäytölle. Puolestaan lihan vähentynyt kysyntä voisi vaikuttaa lihatilallisten ansioihin negatiivisesti, jos kysyntä lihalle vähenee, koska tiloihin uponneita kustannuksia ei voi saada takaisin.  
 
Opiskelijoiden mukaan suuri osa Palvelukeskus Helsingin vaikuttavuudesta syntyy myös eräänlaisena esimerkkinä toimimisesta ruokapalvelukentällä. Palvelukeskus Helsingin toiminta voi vaikuttaa myös muihin ruokapalvelutoimijoihin kannustamalla niitä muutoksiin kasviproteiinien käytössä. Opiskelijoiden mukaan tämä voisi vaikuttaa kasviproteiinien hintoihin siten, että kysynnän kasvaessa valmistajat voisivat parantaa prosessejaan, mikä voisi alentaa tuotteiden hintoja.

Muuttuva maapallo vaatii muutoksia kulutustottumuksissa 

Opiskelijat muistuttavat työssään, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kulutustottumusten muutoksella on suuri rooli ja täten myös ruoan tuotanto- ja kulutustapojen on muututtava kestävämmiksi. Opiskelijat löysivät projektityössään monia syitä lihan osuuden vähentämiselle julkisissa hankinnoissa, tärkeimpänä niistä myönteiset vaikutukset ekosysteemeihin ja ihmisten terveyteen. 

Ruoan tuotannolla on aina ympäristövaikutuksia, mutta härkäpavun viljelyn ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin naudanlihan. Härkäpavun ilmastovaikutus on moninkertaisesti pienempi kuin naudanlihalla ja härkäpapua suosimalla edistetään luonnon monimuotoisuutta vähentyneen maan-, veden- ja energiankäytön kautta. Kasvikunnan tuotteiden suosimisella on myös tutkitusti vaikutuksia terveyteen, koska tällä hetkellä suomalaiset kuluttavat lihatuotteita yli terveyssuositusten. Projektityössä tarkasteltiin myös lihahankintojen vähentämisen positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. 

Opiskelijoiden työ kirittää Palvelukeskuksen vaikuttavuustyötä eteenpäin

Palvelukeskus Helsingille opiskelijoiden työ vahvisti käsitystä jo tiedetystä sekä tarjosi uusia aihioita hankintojen vaikuttavuusmallin rakentamisessa. Palvelukeskuksen uudessa vastuullisuusohjelmassa vuosille 2022-2024 on kirjattu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi panostaa vaikuttavuusperusteisiin hankintoihin tunnistamalla vaikuttavuuden luomisen mekanismeja julkisissa hankinnoissa sekä niitä tukevia hankintakriteerejä. Tarkoituksena on seuraavan kolmen vuoden aikana lisätä ymmärrystä vaikuttavuusperusteisista hankinnoista ja rakentaa hankintojen vaikuttavuuden arviointimalli tulevaisuuden työtä helpottamaan.  

 
– Yhteistyöprojektimme Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa toimi hienona starttina tulevaisuuden kehittämistyölle koskien vaikuttavuusperusteisia hankintoja. Vaikuttavuus-termiä käytetään paljon, mutta on eri asia kyetä osoittamaan, miten jokin tietty hankinta aidosti toimii muutoksen aikaansaajana. Seuraavana tehtävänämme onkin lisätä ymmärrystämme ja osaamistamme tämän teeman parissa edistääksemme sekä vastuullisia että vaikuttavia hankintoja, kertoo Palvelukeskus Helsingin vastuullisuusasioista vastaava kehityspäällikkö Elina Tarkkonen.  

Projektikurssi kehitti opiskelijoiden työelämätaitoja ja antoi käytännön projektikokemusta 

Mutta mitä projektiryhmäläiset itse saivat irti projektikurssista? Opiskelijat antoivat kiitosta yhteistyötapaamisten säännöllisyydestä ja siitä, että aina oli mahdollisuus olla yhteydessä, jos jokin asia jäi askarruttamaan. Ryhmäläiset kokivat myös käsityksensä julkisista hankinnoista kasvaneen huomattavasti.  

– Emme olleet täysin ymmärtäneet, kuinka julkisia hankintoja tehdään ja kuinka monia reunaehtoja hankintaprosesseihin sisältyy. Olimme myös positiivisesti yllättyneitä, että Palvelukeskus Helsingissä vastuullisuus- ja vaikuttavuusasiat koetaan tärkeänä, että niihin halutaan panostaa ja tehdä tutkimusta. 

Yhteistyöprojekti Palvelukeskus Helsingin kaltaisen organisaation kanssa koettiin myös hyvänä lisänä opintojen teoriaa painottamaan. 

– On hyvä, että koulutusohjelmaamme sisältyy teorian lisäksi myös yhteistyössä yrityksien ja organisaatioiden kanssa tehtäviä yhteistyöprojekteja. Aidon yrityksen kanssa tehtävä käytännönläheinen projekti kehitti ammatillista osaamistamme. Lisäksi projektityö auttoi laajentamaan käsitystä siitä, millaisia työpaikkoja vastuullisuusalalla on tarjottavissa.  

Valmistuttuaan opiskelijaryhmä haluaisi päästä vaikuttamaan työpaikassaan ja tekemään merkityksellistä työtä vastuullisuuden parissa. Erityisesti ruoka-ala tulevaisuuden työpaikkana kiinnosti sen suuren vaikuttavuuden ja koko yhteiskuntaa läpileikkaavien teemojen takia. Globaali kestävyysmurros onkin opiskelijoiden mukaan erityisen näkyvä ruoka-alalla. 
 
Palvelukeskus Helsinki kiittää projektiryhmäläisiä hienosti suoritetusta työstä! Tämä oli jo kolmas vuosi putkeen, kun Palvelukeskus Helsinki on päässyt tekemään yhteistyötä Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa projektikurssilla.  
 
Voit tutustua englanninkieliseen projektiraporttiin täällä (avautuu uuteen välilehteen).