Hankintojamme ohjaavat Suomen mittakaavassa kunnianhimoiset vastuullisuuskriteerit

Palvelukeskus Helsingin hankinnoissa on panostettu ekologisen kestävyyden ohella myös sosiaalisen kestävyyden kriteerien kehittämiseen.

Näkymä Kalasataman Kaupunkiympäristötalon parvekkeelta.
Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy/ Helsinki Partners

Valtiot suhtautuvat maailmanlaajuisesti vastuullisuuteen yhä hyväksyvämmin. Suomessa julkisten hankintojen linjauksissa korostuu erityisesti ekologisen kestävyys, sosiaalisen kestävyyden jäädessä vähemmälle huomiolle. Palvelukeskus Helsingin hankinnoissa on panostettu ekologisen kestävyyden ohella myös sosiaalisen kestävyyden kriteerien kehittämiseen.

Vuoden 2022 joulukuussa valmistunut YK:n raportti Sustainable Public Procurement: 2022 Global Review, selvitti kestävien julkisten hankintojen nykytilaa, ja niiden kehittymistä maailmanlaajuisesti. Raportin kyselyyn vastasi 314 organisaatiota julkisista toimielimistä yksityisiin yrityksiin. Vastaajia oli 92 eri maasta, mukaan lukien Suomesta. Vastaavanlainen selvitys julkaistiin edellisen kerran vuonna 2017, johon verrattuna julkisten hankintojen vastuullisuus on kehittynyt huomattavasti lupaavampaan suuntaan. Valtioiden suhtautuminen vastuullisuuteen on yleisesti muuttunut hyväksyvämmäksi. Valtiot ovat mm. laatineet paljon uusia vastuullisia julkisia hankintoja ohjaavia ja tukevia linjauksia mahdollisesti Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman Agenda 2030:n innoittamana. Vuonna 2017 vain 15 maalla oli vastuullisiin julkisiin hankintoihin kohdistuvia linjauksia, kun taas vuonna 2021 määrä oli noussut 34 maahan. Suomi laati ensimmäiset vastuullisten julkisten hankintojen linjauksensa vuonna vasta 2020. 

Suomen kansallisten linjausten sisältö on rajatumpi kuin monilla muilla mailla. Toistaiseksi Suomen linjaukset ovat vapaaehtoisia ja ne koskevat pelkästään ekologista kestävyyttä. Suomessa ei siis ole vielä käytössä sosioekonomista kestävyyttä tukevia linjauksia, joiden käyttö on kasvanut maailmanlaajuisesti erityisesti kehittyvissä talouksissa. Positiivista Suomen julkisissa hankinnoissa on kuitenkin se, että Suomessa seurataan vastuullisten julkisten hankintojen toteutumista ja integroitumista päivittäiseen toimintaan sekä selvitetään hankintojen suoria vaikutuksia. 

Apuna kriteeripankki, markkinavuoropuhelut sekä vastuullisuuskatselmukset

Palvelukeskus Helsingissä on Suomen julkisten hankintojen linjausten lisäksi painotettu myös sosiaalisen kestävyyden teemoja. Hankinnoissa käytetään kaikille sopimustoimittajille suunnattua Code of Conductia, joka sisältää laajasti sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä ehtoja. Esimerkiksi vuoden 2020 työvaatehankinnoissa käytettiin ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kriteereitä, koskien mm. tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä, tuotantotapaa ja työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi Palvelukeskuksella on käytössä laaja kriteeripankki, johon kootaan sekä hankinnoissa jo käytettyjä vastuullisuutta edistäviä kriteereitä että mahdollisia tulevissa hankinnoissa käytettäviä kriteereitä.

YK:n raportissa ehdotettiin yhdeksi julkisten hankintojen kehityskohdaksi toimittajien osallistamista vastuullisuuden kehittämiseen. Palvelukeskus Helsingissä kilpailutusprosessi käynnistetään markkinavuoropuheluilla potentiaalisten toimittajien kanssa. Markkinavuoropuhelun yhteydessä yksi tärkeä keskustelun aihe on vastuullisuus, ja kuinka hankinnan kohdalla voidaan sitä edistää. Lisäksi vuodesta 2022 lähtien Palvelukeskus on seurannut toimittajiensa sopimuksessa määritettyjen vastuullisuustoimien edistymistä järjestämällä säännöllisiä vastuullisuuskatselmuksia. 

Hyödyntämällä erilaisia vastuullisuuskriteereitä hankinnoissaan, tuomalla vastuullisuuden agendalle markkinavuoropuheluissa sekä seuraamalla tiiviisti toimittajiensa vastuullisuustoimien edistymistä, Palvelukeskus Helsinki kannustaa markkinoita vastuullisempiin toimintatapoihin. Osana Helsingin kaupunkia Palvelukeskus Helsinki kantaa vastuunsa kestävissä hankinnoissa ja on suunnannäyttäjä myös muille Suomen kunnille.