Lounasta lautanen tyhjäksi – hävikkiviikko kannustaa tekoihin ilmaston hyväksi

Tavoitteenamme on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Vuosittaisen kampanjaviikon tavoitteena on herättää yleistä keskustelua ruokahävikistä sekä tarjota käytännön vinkkejä hävikin minimoimiseksi.

Hävikkiviikon kuvabanneri, jossa piirretyn lautasen sisällä parsakaali ja sitruunaviipale sekä teksti "Ota lautaselle vain sen verran kun jaksat syödä". Ylhäällä vasemmassa kulmassa lukee Hävikkiviikko.

Valtakunnallinen hävikkiviikko kannustaa ruokahävikin vähentämiseen 11.–17.9. Kampanjaviikon tavoitteena on herättää yleistä keskustelua ruokahävikistä sekä tarjota käytännön vinkkejä hävikin minimoimiseksi.

Ruoka on yksi merkittävimmistä ilmastovaikutusten aiheuttajista ja Suomessa noin neljäsosa keskivertoasukkaan ilmastovaikutuksista on peräisin ruoasta. Jokainen voi tehdä osansa sen vähentämiseksi.

–Ruokahävikin vähentäminen on kaikkien ruokaketjun toimijoiden ja ruokailijoiden yhteinen, tärkeä tavoite, sillä esimerkiksi ruokapalveluissa hävikkiin päätyy keskimäärin viidennes valmistetusta ruoasta, kertoo kaupungille ruokapalveluja tuottavan Palvelukeskus Helsingin palvelupäällikkö Mari Rantanen.

Palvelukeskus Helsinki tuottaa ruokapalveluja kouluille, päiväkodeille ja hoitoalan asukas- ja potilasruokailuun, sekä vastaa 18 lounas- ja henkilöstöravintolan pyörittämisestä kaupungilla.
Vaikka yhdessä toimipaikassa hävikkiä syntyisi vain vähän, yhteensä noin 500 toimipaikassa ruokahävikki kipuaa merkittäviin kilomääriin vuodessa.

–Esimerkiksi jos jokainen asiakkaistamme jättää päivän aikana lautaselleen yhden perunan, tekee se meidän asiakasmäärillämme 70 000 perunaa. Puhutaan isoista määristä, ja niihin jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, Rantanen selventää.

Eniten hävikkiä syntyy linjastossa, eli ruoasta, joka on jo asetettu tarjolle, mutta ei tule syödyksi. Tästä syystä ammattilaisten onkin tärkeää olla tarkkana koko ruokailun ajan ja valvoa tarjoilun loppuhetkiä keittiötoimin. Lisäksi lautasille jää otettua ja syömätöntä ruokaa. Ruoan valmistuksen yhteydessä muodostuu myös jonkin verran keittiöhävikkiä.

– Meille ruokapalveluissa on tärkeää, että ruoka maistuu asiakkaille ja tulee syödyksi. Jokainen voi myös tehdä valintoja lautaselleen. Esimerkiksi kasvipohjaisten ruokien ilmastovaikutukset ovat selkeästi pienemmät kuin eläinperäisten. Ruokaa kannattaa ottaa lautaselle sen verran, kun tuntee jaksavansa syödä ja aina saa ottaa lisää, jos jää vielä nälkä. Kannustammekin tyhjän lautasen politiikkaan ”Ota vain sen verran kun jaksat syödä”, muistuttaa Rantanen.

Tavoitteena ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä

Palvelukeskus Helsingissä on tehty vuosien varrella useita toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi ja oltu mukana monissa hävikkiin liittyvissä tutkimusprojekteissa. Tavoitteena on puolittaa ruokapalveluissa muodostuvan ruokahävikin määrä 2021 vuoden tasosta vuoteen 2030 mennessä EU:n tavoitteiden mukaisesti.  Tällä hetkellä ruokapalvelut ovat mukana mm. Food Waste Ecosystem -hankkeessa, jossa etsitään käytännön ratkaisuja hävikin vähentämiseen.  Lisäksi Palvelukeskus Helsinki on lanseerannut Hävikkilähettiläs-toiminnan erityisesti päiväkoteihin.

–Ensisijaisesti hävikkiä torjutaan hyvällä ruokalistasuunnittelulla, keittiön toimintoja ohjaamalla sekä asiakkaita osallistamalla. Kaikki nämä osatekijät ovat tärkeitä tavoitteen onnistumiseksi. Ruokaa pyritään myös valmistamaan vain tarpeen mukaan ja hävikin määrää seurataan toimipaikoissamme päivittäin, Rantanen sanoo.

Asiakasmäärien suuri vaihtelevuus asettaa haasteita hävikin torjumiselle.

–Asiantunteva, oman asiakaskuntansa tunteva ruokapalveluhenkilöstö onkin hävikintorjunnassa kullanarvoinen. Jo 100 toimipaikassamme voi myös ostaa lounaalta ylijäänyttä hävikkiruokaa kotiin, Rantanen kertoo.

Ruokailija ottaa porkkanaraastetta linjaston salaattipöydästä.
Ruokahävikin vähentämisessä pienikin teko lautasella voi olla yhteisvaikutuksiltaan suuri.

Hävikkiviikolla Palvelukeskus Helsingin ravintoloissa muistutetaan julisteilla siitä, että ruokahävikin torjunnassa jokainen voi tehdä oman osansa.

–Hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen tavoite, jonka voimme saavuttaa vain yhdessä tekemällä, Rantanen sanoo.

Ruokahävikin vähentäminen kaupungin ruokapalveluissa on myös yksi Helsingin kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelman seurattavista ilmastotavoitteista.

Seuraa hävikin vähentämistoimenpiteitä kaupungin ruokapalveluissa Helsingin kiertotalousvahdista (linkki vie ulkoiseen palveluun).

Viisi vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

  1. Ota vain niin paljon kuin jaksat syödä – santsaamassa saa aina käydä!
  2. Säilytä kotiin ostetut elintarvikkeet oikein. Lue pakkauksesta elintarvikkeen säilytysohjeet – näin tuotteiden säilyvyysaika pitenee.
  3. Käytä raaka-aineista kaikki mahdolliset osat. Verkko on pullollaan hävikkikokkausvinkkejä – tutustu hävikkikokkausvinkkeihin esimerkiksi Marttojen sivuilla.
  4. Monessa ravintolassa voi myös ostaa hävikkiruokaa kotiin lounaan jälkeen. Kysy rohkeasti hävikkiruoan ostomahdollisuudesta ravintolan henkilökunnalta.
  5. Kannusta koko perhe mukaan hävikkitalkoisiin! Hävikintorjunta on kaikkien asia. Omaa ruokahävikkiä voi arvioida laskurilla Less Food Waste -sivuilla.