Tiukennetut vastuullisuuskriteerit nostivat lihatuotteiden suomalaisuusastetta
Vastuullisuuskriteereillä oli suuri merkitys liha- ja maitotuotteiden kilpailutuksessa
Palvelukeskus Helsingin uudet liha- ja maitosopimukset astuivat voimaan kesällä 2020 ja ne ovat voimassa kolme vuotta siten, että molempiin sopimuksiin sisältyy lisäksi yksi yhden vuoden optiokausi. Vastuullisuuskriteereillä oli suuri merkitys kilpailutuksessa. Lisäksi hankinnat olivat myös mukana pilottikohteina Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeessa.
Maito- ja lihahankintojen vastuullisuuskriteerien työstäminen aloitettiin toukokuussa 2019 työpajatyöskentelyn muodossa. Tapaamisen järjesti CANEMURE -hanke sekä Palvelukeskus Helsingin Hankinnat ja kilpailuttaminen -tiimin-Lisäksi työpajaan osallistuivat Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut, maa- ja metsätalousministeriö, Motiva, Luonnonvarakeskus, Sitra sekä Kaupungin kanslian hankinta. Työpajassa luovuus päästettiin valloilleen eivätkä tekniset valmiudet rajoittaneet vastuullisuuskriteerien ideointia, vai miltä kuulostaisi lypsylehmien maitoa kuljettavat drone-lennokit, jotka saavat polttoaineensa suoraan lehmien metaanipäästöistä?
Syksyllä 2019 Palvelukeskus Helsingin Hankinnat ja kilpailuttaminen -tiimi järjesti yhdessä muiden hankkeen asiantuntijoiden kanssa erilliset markkinavuoropuhelutilaisuudet maito- ja lihavalmisteiden potentiaalisista vastuullisuuskriteereistä. Tilaisuuksissa kuultiin maidon ja lihan toimittajien näkemyksiä erityisesti siitä, miten ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki voitaisiin ottaa huomioon tulevissa hankinnoissa.
Markkinavuoropuhelutilaisuuksien jälkeen laadittiin nykyisille sopimustoimittajille sekä muille potentiaalisille toimittajille kattavan vastuullisuuskyselyn, jossa vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa erilaisten vastuullisuuskriteerien toteuttamiskelpoisuuteen, toteuttamisen aikajänteeseen sekä mahdollisiin kustannusvaikutuksiin. Lihatoimittajille esitettiin yhteensä 63 arvioitavaa kriteeriä ja maitotoimittajille 38 kriteeriä. Vastausten perusteella valikoitiin realistisimmat kriteerit jatkokäsiteltäväksi toimittajakohtaisissa teknisissä vuoropuheluissa, jotka käytiin marraskuussa 2019.
Lihahankinnan tarjouspyyntöön valikoitui lopulta 18 vastuullisuusvaatimusta, joista kokonaan uusia kriteerejä oli 15. Maitohankinnan kilpailutukseen sisällytettiin 11 vastuullisuuskriteeriä, joista uusia tai edellisestä kilpailutuksesta merkittävästi kiristettyjä kriteereitä oli 8 kappaletta. Molemmissa hankinnoissa uudet kriteerit ohjasivat erityisesti eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vastuullisuuskriteerit tuotiin myös osaksi sopimuskauden aikaista kehitystyötä ja vuosittain käytäviä toimittajatapaamisia. Lihahankintojen vastuullisuuskriteerit nostivat tuotteiden suomalaisuusastetta, jotka ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta täysin suomalaista alkuperää.
– Helsingin tavoitteena on vähentää hankintojen päästöjä vastuullisuuskriteerejä kiristämällä. Yksi hyvä keino on kehittää kriteerejä yhteistyössä markkinoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Toteutimme noin vuoden mittaisen projektin, jonka aikana tehtiin paljon yhteistyötä eri tahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Lopputuloksena onnistuimme määrittämään hyvät kriteeristöt ja toimintamallit, joita voimme jakaa myös muualle. Eri tahoilta onkin jo tullut yhteydenottoja oppien jakamispyynnöistä. Työ jatkuu syksyllä KEINO-osaamiskeskuksen hankintojen vaikuttavuuden kehittämisohjelmalla, jossa pyrimme muun muassa tunnistamaan entistä enemmän tulevien hankintojemme vaikutuksia”, toteaa hankintapäällikkö Antti Virtanen.
Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toimenpiteen numero 113.1 mukaisesti vastuullisuuskriteerejä kehitetään ja niiden kehitystä myös seurataan aktiivisesti.