Kouluruoka on perheiden arjen kulmakivi ja kestävän tulevaisuuden rakentaja

Kolmen lapsen äiti Krista Ahola jakaa mielellään kokemuksiaan kouluruoasta vanhemman näkökulmasta. Puutalobaby-blogistaan tutulle lapsiperhevaikuttajalle on karttunut kokemusta jo useamman vuoden ajalta, vanhimmat lapsista ovat nyt neljännellä ja kuudennella luokalla. Nuorimmainen on vielä kotihoidossa, mutta hänelläkin on jo kokemusta kaupungin tarjoamasta kesäruokailusta leikkipuistoissa.

– Suomalainen kouluruokailu on uniikki järjestelmä! Maksuton ja monipuolinen kouluruoka tukee paitsi oppimista ja jaksamista myös perheiden arkea ja on meille vanhemmille valtava helpotus. Se on paljon enemmän kuin vain lämmin ateria. Se tarjoaa oppilaille energiaa, tukee oppimista ja mahdollistaa uusien ruokakulttuurien kokemisen, Ahola kuvailee

– On mahtavaa tietää, että lapset saavat lämpimän ja ravitsevan aterian koulupäivän aikana. Kouluruokailu on erityisen tärkeää niille lapsille, joiden perheessä ei tarjota päivän aikana toista lämmintä ateriaa, hän jatkaa.

Aikuiset terveen ruokasuhteen ajureina

Ahola kiittelee kouluruoan kasvisvaihtoehtojen monipuolisuutta ja kertoo olleensa yllättynyt, miten vaihtelevasti erilaisia kasviproteiineja käytetään. – Meidän perheessämme on sovittu, että ruoasta, kouluruoasta tai erilaisista ruokavalioista ei lasten kuullen puhuta ikävään sävyyn. On tärkeää, että lapset oppivat terveellisen ja luonnollisen suhtautumisen ruokaan ja siinä meillä aikuisilla on iso vastuu. Emme halua luoda ruokaan liittyviä tabuja tai asenteita. Positiivinen esimerkki on kaikkein tärkein keino vaikuttaa – nyt muodostetaan kuitenkin elämänmittaisia elintapoja lapsillemme, Ahola kertoo.

Positiivinen esimerkki on kaikkein tärkein keino vaikuttaa – Nyt muodostetaan kuitenkin elämänmittaisia elintapoja lapsillemme. – Krista Ahola

Kavereiden vaikutus jo alakoululaisten ruokailuvalintoihin on suuri. Kun lapset näkevät, että kaveri valitsee kasvisruokaa, houkuttelee se heitäkin maistamaan. Ahola kiittelee myös sitä, miten kouluissa on kaksi pääruokavaihtoehtoa joka päivä tarjolla.
 

– Monipuolinen tarjonta mahdollistaa sen, että uuttakin ruokaa voi kokeilla ja maistaa hieman, Ahola summaa.

Kohti kestävää ruokajärjestelmää

Marraskuussa 2024 julkaistussa kansallisten ravitsemussuositusten uusimmassa päivityksessä ohjataan ruoankäyttöä kohti terveyden ja ympäristön kannalta kestävämpää kokonaisuutta. 
 
Suositeltua punaisen lihan käyttömäärää vähennetään aiemmasta 500 grammasta 350 grammaan viikossa ja lihajalosteiden, kuten nakkien ja leikkeleiden käyttöä neuvotaan välttämään. Sen sijaan suunnataan kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota, jossa yhä isompaa osaa näyttelevät erilaiset kasvikset ja palkokasvit.

-Ruokalistasuunnittelussa noudatamme voimassa olevia asiakasryhmäkohtaisia ruokailusuosituksia, kuten kouluruokasuositusta. Kun asiakasryhmäkohtaisia suosituksia päivitetään väestöntason suosituksen pohjalta, tulevat mahdolliset muutokset näkymään myös kouluruossa. Olemme etupainotteisesti kuitenkin jo usean vuoden ajan vähentäneet punaisen lihan käyttöä ja palkokasveja tarjoamme säännöllisesti, kertoo ravitsemusasiantuntija Tarja Heikkinen Palvelukeskus Helsingistä.

Marraskuussa 2024 julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset tiivistetysti

• Kasvispainotteisuus: Suositellaan lisäämään kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja pähkinöitä ruokavalioon sekä vähentämään punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä. Kasvisten suositus on 500–800 g päivässä.
• Lihan käyttö: Punaista lihaa suositellaan käytettävän enintään 350 g viikossa ja prosessoidun lihan käyttömäärä tulee olla mahdollisimman vähäinen.
• Kalan käyttö: Kalaa suositellaan 300–450 g viikossa, erityisesti kotimaista järvikalaa, josta vähintään 200 g rasvaista kalaa.
• Täysjyväviljat: Vähintään 90 g täysjyväviljaa (kuivapainona) päivittäin. Puhdistettuja viljoja tulisi välttää.
• Maitovalmisteet: Kohtuullinen käyttö, noin 3,5–5 dl rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita päivässä.
• Pehmeät rasvat: Suositellaan kasviöljyjä, kuten rypsi- ja oliiviöljyä, ja vältetään voita sekä trooppisia rasvoja.
• Palkokasvit ja pähkinät: Palkokasvien päivittäinen käyttö on keskiössä (50-100 g) ja pähkinöitä suositellaan noin 20–30 g päivässä.
• Sokeri ja suola: Kehotetaan vähentämään lisätyn sokerin ja suolan käyttöä. Prosessoituja elintarvikkeita, joissa on runsaasti suolaa ja sokeria, tulisi välttää. · D-vitamiini ja muut ravintoaineet: D-vitamiinin saantia korostetaan, ja muitakin ravintoaineiden suosituksia, kuten raudan ja kalsiumin, on päivitetty uusimman tutkimuksen mukaan.