Kuurous ei ole este oppisopimukselle ja työssä onnistumiselle – Lue Anniinan tarina

Palvelukeskus Helsingissä aloitti vuosi sitten viittomakielinen oppisopimustyöntekijä Anniina Toppinen. Anniina on opiskellut ruokapalvelutyöntekijän tehtäviä Vuokkiniemenkadun opiskelijaravintolassa sekä harjoitellut ylläpitosiivousta päiväkodissa. 

Anniina, millaisia kokemuksia sinulla on oppisopimuksella opiskelusta? 

–  Oppisopimusaika on sujunut hyvin ja olen tykännyt erityisesti keittiössä työskentelystä. Olen päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä, ja minua on kohdeltu työyhteisön tasavertaisena jäsenenä. Koen, että oppisopimus on todella hyvä tapa oppia tämän alan töitä, ja siinä on sopivassa suhteessa sekä työssä oppimista että koulupäiviä. 

Miten kommunikoitte työpaikallasi?

– Oppisopimuksen alkuvaiheessa minulla oli tulkki useammin mukana työpaikalla ja käytimme työpaikkaohjaajani Katjan kanssa myös enemmän elekieltä ja kirjoittamalla kommunikointia. Alku oli hieman haastavaa. Katja on kuitenkin oppinut pikkuhiljaa sormiaakkosia ja viittomia, erityisesti keittiöalan viittomia, ja olemme löytäneet yhteisen tavan viestiä. Isompiin kokouksiin ja koulupäiville tilaan aina tulkin paikalle. Kesäaikaan työskentelin päiväkodissa ylläpitosiivoustehtävissä ja siellä minua ohjasi henkilö, joka osasi viittomakieltä.

Minkälaisia asioita työnantajan on mielestäsi hyvä ottaa huomioon palkatessaan viittomakielisen työntekijän?

– Toivoisin, että työnantajilla olisi enemmän tietoa viittomakielisen oikeudesta tulkkaukseen työpaikalla. Esihenkilöt eivät usein tiedä, miten tulkkauspalveluprosessi toimii; kuka palvelun tilaa, tuleeko siitä kustannuksia työnantajalle tai millaisissa tilanteissa palvelua voi hyödyntää. Esihenkilöille olisi hyvä antaa tällaisia pieniä taustatietoja ja vinkkejä siitä, miten viittomakielisen työntekijän kanssa pääsee sujuvasti työssä alkuun. 

– Itse toivon, että saan työpaikalla perehdytyksen viittomakielisenä. Esimerkein ja näyttämällä oppii myös hyvin. Esihenkilön kanssa voi asioida esimerkiksi tekstiviestillä. Kannattaa huomioida, että viittomakielisen kirjoitettu suomi ei välttämättä ole niin hyvä. Asiat yleensä kuitenkin sutviutuu, Anniina rohkaisee.

Oppisopimus on opettanut molempia osapuolia

Anniinan työpaikkaohjaajana on toiminut ruokapalveluvastaava Katja Koli. Katja kertoo, että hän ei ole työskennellyt aikaisemmin viittomakielisen työkaverin kanssa ja että hän on opiskellut jonkin verran viittomia sujuvoittaakseen yhteistä kommunikointia. Katjan kokemuksen mukaan viittomakielistä työntekijää ohjattaessa on huomioitava ja ymmärrettävä se, että työt saattavat tapahtua hivenen hitaammin, koska työntekijää ei voi opastaa suullisesti työn teon lomassa. Ohjausta annetaan mm. kirjoittamalla tai viittomalla, jolloin työnteko seisahtuu hetkeksi. Katjan mielestä viittomakieliselle työntekijälle tulee tarjota työpaikalla selkeät ohjeet työpäivän kulusta sekä tietenkin kunnollinen perehdytys.

Palvelukeskuksessa oppisopimuksia koordinoiva HR-suunnittelija Tuija Niemeläinen kertoo puolestaan olevansa hyvin iloinen siitä, että Anniinan esihenkilö Tarja Eriksson ja työpaikkaohjaaja Katja ovat antaneet Anniinalle mahdollisuuden näyttää kykynsä ja kehittää osaamistaan oppisopimuksella ruoka- ja puhtauspalvelutehtävissä. 

– Kaupunki haluaa edistää aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien nuorten ja nuorten aikuisten pääsyä työharjoitteluun, oppisopimukseen ja kesätöihin. Uskon, että viittomakieliset hakijat kohtaavat edelleen paljon ennakkoluuloja rekrytoinnissa ja työelämässä, ja olen ihan valtavan ylpeä siitä, että meiltä on löytynyt työnantajana avoimuutta viittomakieliselle ruokapalvelutyöntekijälle.

– Työ keittiössä on hyvin hektistä ja aikataulutettua, ja uuden työntekijän ohjaus tuo siihen omat lisähaasteensa. Haluankin kiittää lämpimästi Katjaa siitä, että hän on tarttunut rohkeasti uudenlaiseen ohjaustyöhön ja kehittänyt omaa osaamistaan opettelemalla viittomia. Oppisopimus opettaa parhaimmillaan molempia osapuolia, kuten Anniinan ja Katjan kohdalla on käynyt, Tuija Niemeläinen iloitsee.