Palvelukeskus Helsingille tehty uraauurtava tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ruokalistan luontovaikutuksista
Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon rikkautta – lajien, elinympäristöjen ja geneettisen vaihtelun kirjoa, mikä ylläpitää elämän edellytyksiä maapallolla. Viime vuosien aikana on havahduttu siihen, että luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävästi ihmisten toimien seurauksena. Metsien raivaaminen, tehomaatalous, ilmastonmuutos ja elinympäristöjen pirstoutuminen ajavat lajeja sukupuuttoon ja köyhdyttävät ekosysteemejä, joiden varassa myös ihmiskunta elää.
Yksi merkittävimmistä luontokadon kiihdyttäjistä on nykyinen ruokajärjestelmämme. Eläinperäisten tuotteiden tuotantoon tarvitaan suuria määriä vettä ja energiaa, minkä lisäksi se lisää metsäkatoa ja kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvipohjainen ruokavalio voi merkittävästi vähentää ympäristökuormaa ja hillitä luontokatoa. Ruokavalinnoilla on suora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen: valitsemalla kestävämpää ruokaa voimme tukea elinympäristöjen säilymistä ja turvata lajien tulevaisuuden.
Uraauurtava tutkimus julkisten ruokapalvelujen luontovaikutuksista
Palvelukeskus Helsingille toteutettu pro gradu -tutkimus tarjoaa harvinaisen tarkkaa tietoa julkisten ruokapalvelujen luontovaikutuksista. Aalto-yliopiston opiskelija, korkeakouluharjoittelija Runze Wu, selvitti työssään koulujen kuuden viikon ruokalistan ympäristövaikutuksia.
Luontovaikutusta tutkittiin ruoan tuotantoon tarvittavaa maapinta-alan (m²) sekä hiilijalanjäljen (kg CO2-ekv) näkökulmasta. Opinnäytetyö Biodiversity Integration in Palvelukeskus Helsinki’s Menu Planning: A Supply Chain Approach tuotti kansallisestikin poikkeuksellisen kattavan katsauksen ruokien luontojalanjälkeen julkisissa ruokapalveluissa.
–Meidän tietojemme mukaan Suomessa ei ole laajasti tutkittu ruokapalvelujen luontovaikutusta. Halu syventyä tähän aiheeseen kumpusi tarpeesta laajentaa omaa ymmärrystämme sekä kartuttaa tietoa päätöksenteon tueksi. Luontokato on aikamme ehkä suurin ympäristökriisi, ja myös uuden kestävän kehityksen ohjelmamme puitteissa haluamme pureutua niihin toimintointoihimme, joilla on suurimmat vaikutukset ympäristöön, kuvailee harjoittelua ohjannut kehityspäällikkö Elina Tarkkonen.
Enemmistö Palvelukeskuksen ruoista luontovaikutukseltaan vähäisiä
Tutkimuksessa tarkasteltiin ruokalistajakson 2–7/2024 aikana tarjottuja 60 pääruokaa lisukkeineen. Näistä 21 oli vegaanisia, 21 sisälsi lihaa tai kalaa ja 18 oli kasvisruokia. Liharuoista viisi sisälsi punaista lihaa, loput olivat kalaa (8) ja kanaa (8). Tiedot raaka-aineista ja reseptiikasta saatiin Palvelukeskuksen Aromi-järjestelmästä.
Ruoka-annosten hiilijalanjäljen tarkastelussa kolme eniten päästöjä tuottanutta ateriaa erottui selvästi joukosta: niiden hiilijalanjälki oli 1,6–2,1 kg CO2-ekv, kun neljänneksi suurimman päästöt olivat enää 0,8 kg CO2-ekv. Punaista lihaa sisältävät ruoat olivat ympäristöä kuormittavimpia niin päästöjen kuin maankäytön osalta.
Vertailu osoitti, että:
- Kasvisruokienhiilijalanjälki oli keskimäärin 63 % pienempi kuin liharuokien.
- Vegaaniruokien hiilijalanjälki oli keskimäärin 75 % pienempi kuin liharuokien
- Kasvisruokien maapinta-alantarve oli 41 % ja vegaaniruokien 50 % pienempi kuin liharuokien.
Kasvipohjainen ruokavalio, jossa painottuvat palkokasvit, viljat, vihannekset, hedelmät ja pähkinät, kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin runsaasti eläinperäisiä tuotteita sisältävä ruokavalio. Tällainen ruokavalio voi pienentää paitsi päästöjä, myös vähentää maankäytön tarvetta, vedenkulutusta ja kemikaalien, kuten torjunta-aineiden, käyttöä. Nautakarjan kasvatus puolestaan tuottaa paitsi suuria määriä metaania, myös vaatii laajoja laidunalueita ja rehun viljelyyn sopivaa maata, mikä johtaa metsäkatoon ja luonnontilaisten alueiden muuttumiseen maatalouskäyttöön.
Ruokavalinnoilla on keskeinen rooli paitsi ilmastonmuutoksen torjunnassa, myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Palvelukeskus Helsingin teettämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten ruokapalveluissa voidaan siirtyä kohti luonnon kannalta kestävämpiä ratkaisuja.
Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston sivuilta (linkki vie ulkoiseen palveluun).