Miksi Itämeri on tärkeä? Kansallista Itämeripäivää vietetään jo viidettä kertaa!

Itämeri on myös taloudellisesta ja kulttuurisesti tärkeä alue sitä ympäröiville maille. Kalastus on sekä elinkeino, että myös harrastus, ja kalakantojen turvaaminen elinvoimaisina on edellytys kalastuksen jatkuvuudelle. Itämeri on merkittävä laivaliikenteelle: se on ensisijainen kuljetusväylä muun muassa tuontielintarvikkeille. Itämeri tarjoaa monipuolisia virkistysmahdollisuuksia, halusit sitten uida, retkeillä tai muuten liikkua vesillä. Rehevöitymisen seurauksena ilmaantuvat sinileväkukinnot kuitenkin pilaavat monet mainiot uimarannat ja hankaloittavat muutakin vesillä liikkumista.

Ruokavalinnoilla on keskeinen merkitys Itämeren rehevöitymisen ehkäisyssä

Karjankasvatus on yksi suurimmista yksittäisistä Itämerta rehevöittävistä toiminnoista. Rehuviljelyssä käytetyt lannoitteet päätyvät sadevesien mukana pellolta vesistöihin myös sisämaassa ja kuormittavat lopulta Itämerta. Sinilevän lisäksi rehevöitymisen seurauksena merenpohjan happikato lisääntyy, mikä heikentää eliöiden elinmahdollisuuksia.

Jotta ravinnekuormitusta voidaan hillitä, valitse kotimainen kala- tai kasvisvaihtoehto lihan sijaan. Pienet teot muodostavat suuren kokonaisuuden.

Kalakantojen pysyminen elinvoimaisina edellyttää kestävää kalastusta. Kalastus on myös tehokas tapa poistaa ravinteita Itämerestä. Ruokavalioon kannattaa valita kasvatetun ja tuontikalan, kuten tonnikalan ja kirjolohen sijasta kotimaisia särkikaloja, silakkaa ja sisävesien kaloja, kuten muikkua, siikaa ja haukea. WWF:n kalaopas tarjoaa hyvää tietoa siitä, mitkä kalakannat ovat elinvoimaisia.

Palvelukeskus Helsingin ruokapalveluissa tarjotaan kestävästi pyydettyä kalaa. Edellytämmä, että kaloilla on WWF:n kalaoppaan mukainen vihreä tai keltainen luokitus ja ne täyttävät MSC- tai ASC-sertifikaattien kriteerit. Vuoden 2023 aikana käytimme koulujen, päiväkotien ja hoitoalan toimipaikkojen ruokapaveluissa jopa yli 36 000 kilogrammaa Itämeren kalaa. Eniten Itämeren kaloista käytetään lahnaa ja silakkaa, mutta ruokalistoilta löytyy myös ahventa, siikaa ja särkeä. Itämeren kalan lisäksi ruokapalveluissa käytetään kestävästi pyydettyä suomalaista järvikalaa ja kasvatettua suomalaista kalaa, pääasiassa kirjolohta. 

Suomalaisten kalan käyttö on edelleen verrattain pientä ja keskittyy norjalaiseen loheen – mahdollisuuksia parantaa siis on!

Ruokahävikki vaikuttaa myös Itämereen. Ruoan tuotannossa muodostuu merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja hävikkiin päätyvän ruoan osalta ne ovat muodostuneet turhaan. Ruokapalveluissa keskimäärin 16 % valmistetusta ruoasta päätyy hävikkiin.

Suojellaan yhdessä Itämerta ja syödään lautanen tyhjäksi!

Itämeren ruokavalio on sekä ympäristön että terveyden kannalta kestävästi koottu ja ravitsemussuositusten mukainen. Se painottuu kala- ja kasvisruokaan, liha- ja maitotuotteet kuuluvat erityistilaisuuksiin, ei joka aterialle. Itämeren ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, juureksia, perunaa, marjoja ja viljatuotteita sekä kotimaista kalaa. Lihan tilalta valitaan kasviproteiinivaihtoehtoja.

On monia tapoja auttaa Itämerta

• Vie tarpeettomat lääkkeet apteekkiin, jotta ne eivät päädy maaperään, vesistöihin, mereen ja eliöihin.
• Opettele haitalliset kemikaalit varoitusmerkkeineen ja hävitä pakkaukset turvallisesti.
• Suosi ympäristöystävällisiä tuotteita.
• Ilmoita sinilevästä Vesi.fi-sivustolla 
• Ilmoita haitallisista vieraslajeista Vieraslajit-sivustolla 
• Älä roskaa. Kerää tiellesi osuvat roskat. Lainaa kirjastosta roskapihdit ja lähde keräämään roskia.
• Syö villikalaa, vältä lihaa: lihatuotteista tulee ravinnekuormaa, Itämeren villikalan syöminen poistaa merestä ravinteita.
• Älä päästä pesuaineita ja -vesiä suoraan vesistöön.
• Lomaile lähellä. Vaihda autoloma pyöräretkeen, sillä autoilu tuottaa mm. mikromuovia ja ilmansaasteita.
• Innosta Itämeren suojeluun läheisiäsi ja organisaatiotasi.